sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kesäkilottomuus, osa I

Edellinen kitinäteksti oli ollut luonnoksissa pari viikkoa. Päätin postata sen, huolimatta sen negatiivisuudesta. Joskus vanhan blogini aikoina sain palautetta, etten ole rehellinen, kun kirjoitan niin positiivisesti laihduttamisesta. Mutta silloinen painonpudotus olikin kyllä enimmäkseen hyvämielistä eteenpäin menemistä, kai se oli jonkinlaisessa kuplassa elämistä. Onnistuin ensimmäistä kertaa pysyvämmässä painonpudotuksessa ja juoksin-juoksin. Ja juostessani minun oli helpompi hyväksyä kehoni valuviat, niin se vain oli. Mutta kyllä silloinkin ajoittain kipuilin näiden asioiden kanssa ja kirjoitin siitä. Siinä vaiheessa en vain vielä tiennyt totuutta vartaloni ongelmallisuudesta.

Niin ja kyllä tällä matkalla edelleenkin on enemmän positiivisia asioita, on on. Toisinaan hehkutan läheisilleni kai liiaksikin niistä. Jospa kestävät minua.

Mutta sitten varsinaiseen tämän päivän asiaan. Kerrottakoon, että toistaiseksi kesäsyömiset ovat hallinnassa. Kesäkiloja en ole vielä kerryttänyt. Itse asiassa painan hieman vähemmän kuin kesän alussa. Jospa se kertoo siitä, että olen kyennyt olemaan enimmäkseen järkevä lomalla ja reissuissa. Se kyllä ilahduttaa suuresti, ja motivoi jatkamaan samalla tavalla tätä hyvin alkanutta kesää.


Tavoittelen siis edelleen kesäkilottomuutta. Uskallan jopa luottaa onnistuvani. Huolettomamman syömisen jälkeen on aina tärkeä palata nopeasti kevyempään syömiseen. Juhannuksen jälkeen oli hieman vaikeuksia, mutta nyt tuntuu taas helpommalta. Kyllä sitä nopeasti jäisi koukkuun epäsäännölliseen ruokarytmiin ja sokerihöttöihin kuten irtokarkkeihin ja jäätelöön ja-ja. Mutta kun arkiruokailun pitää kuosissa, kestää ajoittain irrotellakin kesäherkuilla.

Eiköhän tämä kesä suju hyvin. Sujumisia sinullekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti